KÖYDENVETO

Suomen Voimalajiliitto on kansainvälisen köydenvetoliiton (Tug of War International Federation) jäsen ja kansallinen lajiliitto Suomessa.

Lajin kansallinen kilpailutoiminta alkaa loppuvuodesta 2018 ja laji on sekä Suomessa, että kansainvälisesti antidopingtoiminnan alainen. Urheilijoiden tulee olla liiton jäseniä, allekirjoitetun antidopingsopimuksen kera viimeistään 3 kuukautta ennen ensimmäistä kilpailua.

Ulkoratojen ensimmäiset SM-kilpailut järjestetään 19.7.2019 Lappajärvellä.

Englannin kieliset säännöt löytyvät kv.liiton sivuilta alla olevasta linkistä.

Tug of War International Federation

Suomennetut säännöt alla.

Virallisen mittaiset köydet Suomessa toimittaa:

ULVILAN KÖYSIPUNOMO


KÖYDENVEDON SM 2019 KUMPPANIT:


LIITON KILPAILUKALENTERIN LÖYDÄT MAKSIMIVOIMA.COM-SIVUSTOLTA JA LIITON FB:STA.

SÄÄNNÖT

Alla olevat säännöt ovat kansainvälisten kilpailujen säännöt. Liitto varaa oikeuden keventää kotimaisten kilpailujen sääntöjä. Mahdolliset muutokset tiedotetaan kilpailukohtaisesti. 

Käännösten osalta mahdollisessa ristiriidassa englanninkielinen sääntö on määräävä.


KANSAINVÄLISTEN KILPAILUJEN SÄÄNNÖT

 Määritelmät ja ohjeet

  1. Köydenveto urheilulajina

    Köydenveto on urheilulaji, jossa kilpailevat TWIF:ään kuuluvan Kansallisen köydenvetoliiton alaiset joukkueet. Osallistujien tulee olla TWIF:n mukaan amatöörejä ja heidän tulee noudattaa Kansainvälisen köydenvetoliiton sääntöjä ja ohjeita.

  2. Kategoriat

    1. a)  Kansainvälisissä köydenvetokilpailuissa tunnustetaan seuraavat kategoriat

      Ulko- ja sisä-
      Miehet ja naiset
      Senior, alle 23 ja junior Sekajoukkueet 4x4 miehet & naiset

    2. b)  TWIF järjestää vuosittain maailmanmestaruuskisat junioreille ja U23-kategorioiden naisille ja miehille.

  3. Painoluokat
    Kaikissa kansanvälisissä kilpailuissa pätevät seuraavat joukkuepainot


4. Punnitus ja leimaus

  1. Kaikki urheilijat hakevat ensin akkreditointia maksettuaan etukäteen osallistumismaksun, mikäli se on tapahtumaan määritetty. Kotimaan kilpailuissa ilmoittautuminen Suomisportin kautta.

  2. Kaikki mahdollisesti osallistuvat vetäjät tulee punnita ennaltamääritellyn aikataulun mukaisesti. Liiton suositus on, että joukkueet punnitaan 2-4h ennen kilpailun aloittamista.

  3. Akkreditoinnit ladataan listaukseksi, josta ilmenee kaikki urheilijat tietystä joukkueesta.

  4. Urheilija punnitaan yksitellen vaa’alla.Vaakojen määrän päättävät järjestäjät ja/ tai TWIF. Vain yksi punnitus virallisilla vaaoilla.

  5. Punnituksen jälkeen urheilijoiden paino tallennetaan Excel-taulukkoonja kirjoitetaan käsin ladattuun Excel-taulukon tulostettuun versioon varmuuskopioksi.

  6. Urheilijalle annetaan tiedoksi hänen virallinen painonsa.Urheilija voi sen jälkeen antaa painonsa joukkueen valmentajan tietoon.

  7. Avoimen painoluokan osallistumiset

    Kunkin TWIF joukkueiden kilpailuihin osallistuvan joukkueen valmentaja tuo valmiin painolistauksen tarkistettavaksi ennalta määriteltynä aikana. Painolistan tulee sisältää jokaisen vetäjän nimi, akkreditointinumero ja paino, joka on yhteenlaskettuna korkeintaan tietyn painoluokan asiaankuuluva paino. Vain kahdeksan vetäjää, valmentaja ja kouluttaja.

    7.1. Valmentaja voi vaihtaa minkä tahansa tai kaikki vetäjät ennen leimausta, kunhan tietyn painoluokan painoraja ei ylity. Valmentajan tulee raportoida muutoksista kirjurille 30 min ennen leimauksen alkua.

  8. Kansallisen joukkueen punnitus

    Kansallisen joukkueen valmentaja voi valita ketkä tahansa vetäjät, jotka on listattu ja punnittu ladattavaan Excel-taulukkoon hänen maastaan.

    8.1.Valmentaja voi vaihtaa minkä tahansa tai kaikki vetäjät ennen leimausta, kunhan tietyn painoluokan painoraja ei ylity. Valmentajan tulee raportoida muutoksista kirjurille 30 min ennen leimauksen alkua.

  9. Kunkin kansallisen joukkueen valmentaja esittää valmiin painosertifikaatin tarkistettavaksi ennalta määritellyn aikataulun mukaisesti.

  10. Tarkistus syöttää joukkueen painoluokan mukaiseen arvontaan tarkistettuaan painon ja akkreditointinumeron ja verrattuaan tietoja lopullista, ladattua Excel- taulukkoa vastaan.

  11. Kilpailujen ajan käytetään skannereita/viivakoodinlukijoita määritellyillä alueilla korvaamisten kontrolloimiseen sekä toteutetaan joukkueiden punnituksia.



5 IKÄRAJAT

5.1. Juniorikategoria

Vetäjä voi osallistua juniorikategoriaan sen vuoden alusta, jolloin vetäjä täyttää 15 vuotta sen vuoden loppuun, jolloin hän täyttää 18 vuotta.

5.2. Alle 23-vuotiaat

Miesvetäjä voi osallistua kategoriaan Alle 23-vuotiaat sen vuoden alusta, jolloin vetäjä täyttää 18 vuotta sen vuoden loppuun, jolloin hän täyttää 22 vuotta. Naisvetäjä voi osallistua kategoriaan Alle 23-vuotiaat sen vuoden alusta, jolloin vetäjä täyttää 16 vuotta sen vuoden loppuun, jolloin hän täyttää 22 vuotta

5.3. Seniorit

Miesvetäjä voi osallistua seniorikategoriaan sen vuoden alusta, jolloin vetäjä täyttää 18 vuotta. Naisvetäjä voi osallistua seniorikategoriaan sen vuoden alusta, jolloin vetäjä täyttää 16 vuotta.


6 JOUKKUEET JA VARAJÄSENET

6.1. Vetäjien lukumäärä joukkueessa

Kilpailun alkaessa joukkueet koostuvat kahdeksasta vetäjästä. Kilpailun katsotaan alkaneen, kun molemmat joukkueet ovat asemissaan valmiina vetämään suoraan tuomarin valvonnan alla.

6.2. Maajoukkueen jäsenet

Kansallisen joukkueen jäsenten tulee olla sen maan kansalaisia, jota joukkue edustaa. Todistuksena kansallisuudesta hyväksytään vain passi tai valtion myöntämä virallinen henkilöllisyyskortti. Joukkueen jäseniksi lasketaan vetäjät, valmentaja ja joukkueen avustaja.

6.3 Varajäsenen käyttämisen säännöt

Varajäsenellä voidaan korvata kuka tahansa vetäjistä kilpailun aikana. Kun korvaus on tapahtunut, muita muutoksia ei voi tehdä. Varajäsentä voidaan käyttää taktisista syistä tai loukkaantumisen takia. Korvausta voidaan käyttää vasta kun joukkue on punnittu ja se on suorittanut ensimmäisen osion ensimmäisestä ottelustaan, jossa se kilpailee.

Korvattu vetäjä ei voi osallistua mihinkään muuhun seuraavaan otteluun samassa painoluokassa.

Varajäsenen pitää olla rekisteröity vetäjä siihen joukkueeseen tai maahan, jossa hän toimii varajäsenenä.

6.4. Korvaamiskäytänteet

Sekä korvattavan vetäjän että korvaavan varajäsenen tulee ilmoittautua täydessä kilpailuasussa (paidat, shortsit, sukat ja jalkineet) akkreditointikorttinsa mukanaan ottelusta vastaavan toimitsijan tarkistettavaksi ennen lähettämistä päätuomarin nimeämän korvaamisista vastaavan toimitsijan luo.



6.4.1 Akkreditointikortteja käytetään urheilijoiden ja heidän painonsa todentamiseen skannaamalla tai kirjaamalla akkreditointikortit järjestelmään.

Korjaavan vetäjän tulee olla saman painoinen tai kevyempi kuin vetäjä, jonka hän korvaa. Joukkueen kokonaispaino ei saa nousta korvaavan varajäsenen takia edes siinä tapauksessa, että joukkue alun perin painoi alle kyseisen painoluokan maksimimäärän.

Välittömästi vaihdon jälkeen päätuomari tai nimetty toimitsija peruuttaa korvatun vetäjän leiman tai merkinnän ja merkitsee samanlaisella merkinnällä korvaavan varajäsenen häviämättömällä musteella. Päätuomari tai nimetty toimitsija merkitsee korvauksen kyseessä olevaan painosertifikaattiin lisäämällä ja poistamalla akkreditointinumerot kyseisessä muutoksessa mukana olleille vetäjille.

6.5. Vetäjien minimimäärä

Toista korvausta ei sallita. Mahdollisen toisen loukkaantumisen tapahtuessa joukkue saa jatkaa seitsemällä vetäjällä. Joukkue ei voi jatkaa kilpailussa alle seitsemällä vetäjällä.

7 VALMENTAJA / APUVALMENTAJA

Jokaisella joukkueella voi olla joukkueen valmentaja ohjaamassa vetämistä. Lisäksi sallitaan yksi apuvalmentaja joukkuetta kohden. Apuvalmentajan tehtävä on huolehtia joukkueesta ennen vetämistä ja sen jälkeen. Hän ei saa kommunikoida joukkueensa kanssa vetämisen aikana ja olla ottelusta vastaavan tuomarin nimeämässä paikassa.

8 URHEILUVARUSTEET

8.1. Urheiluasu

8.1.1 Vetäjän urheiluasu

Joukkueet käyttävät asianmukaista urheiluasua, jossa on shortsit, urheilupaita tai –pusakka ja polvisukat tai sukat. Kaikilla vetäjillä joukkueessa tulee olla yhdenmukaiset asut.

8.1.2 Valmentajan ja joukkueen apuvalmentajan urheiluasu

Valmentaja ja joukkueen apuvalmentaja käyttävät joko samaa, asianmukaista urheiluasua kuin joukkue, tai asianmukaista verryttelypukua, joka vastata joukkueen urheiluasun värejä.

8.1.3 Päähineet

Vetäjät, valmentaja ja joukkueen apuvalmentaja saavat käyttää seuraavia päähineitä; lippalakki, lippa tai bandana-huivi. Päähineen tulee vastata joukkueen urheiluasun värejä. Poikkeuksena: Kulttuuriin ja uskontoon perustuen voidaan sallia myös muita päähineitä, kuten esimerkiksi turbaani. Päätuomari tekee asiasta päätokset tapauskohtaisesti.

8.1.4 Suojavaatteet

Ihoa suojaavia vaatteita voidaan käyttää urheiluvaatteiden alla tuomarin hyväksynnällä. Vetäjä voi myös käyttää nahkaista tai kudottua tms vyötä selän tukemiseksi kilpailun aikana.


Vyöhön ei voi lisätä mitään erillistä rakennetta tai lisämateriaalia. Vyön solki ei saa joutua kosketuksiin köyden kanssa ja solki tulee olla vartalon etupuolella. Kudotun vyön irralliset liepeet eivät saa joutua kosketuksiin köyden kanssa tai kietoutua köyden ympärille ja niiden tulee olla edessä tai toisella puolella kuin köysi on. Köysi ei saa missään olosuhteissa kulkea vyön ja vetäjän vartalon VÄLISSÄ.

Tuomarin pitää voida tarkistaa mikä tahansa käytetty vyö ottelun aikana missä tahansa vaiheessa.

Ankkurin käyttämän suojavaatetuksen ei saa ylittää 5 senttimetrin paksuutta; Sen pitää aina olla urheiluvaatetuksen alla ja asettaa köyden ja vartalon väliin. Suojavaatetuksessa ei sallita mitään koukkuja, uria tai muita rakenteita, joita voi käyttää köyden lukitsemiseen. Ankkuriliiviä suositellaan (katso kohta 8.1.4 http://tugofwar-twif.org/wp-content/uploads/ 2018/12/2018-TWIF_Rules_Manual-final-3.pdf)

8.2 Pihka

Pihka on sallittu parantamaan otetta köydestä ja sen käyttö on rajattu käsiin. Sisäkilpailuissa pihkaa saa käyttää vain, jos urheilutiloissa on sallittu pihkan käyttäminen. Jos pihkan käyttö urheilutilassa on sallittu, sitä saa laittaa vain tuomarien ohjeiden mukaisesti. Liiton SM- kilpailuissa, sisätiloissa pihkan käyttö on kielletty, mutta magnesium sallittu.

8.3 Asu punnituksessa

Miesten joukkue voi käyttää punnituksessa läpinäkymättömiä, oikean kokoisia shortseja.

Naisten joukkue voi käyttää punnituksessa läpinäkymättömiä, oikean kokoisia shortseja ja paitaa, tai sopivaa urheiluyläosaa.

Jalkineita ei tarvitse ottaa mukaan tai käyttää punnituksessa, mutta ne tulee esittää toimitsijoiden tarkistettavaksi, että voidaan varmistaa niiden olevan jalkinesääntöjen mukaiset.

8.4 Jalkineet

8.4.1 Ulkokengät

Kanta: Kannan tulee olla samassa linjassa kengän pohjan kanssa – vertikaalisesti alaspäin

pohjasta kengän takaa ja sivusta katsottuna. Kannan etuosan, joka osoittaa eteenpäin tulee myös olla suora, kohtisuoraan pohjasta ja vertikaalisesti alaspäin kengän pohjasta.

Sillä puolella kannasta, joka iskeytyy maahan – leikkaava puoli – voi olla viistottu reuna kannan etuosaan päin. Ulkoneman leveys voi olla 15mm kannan ulkopuolelle mitattuna pohjan vertikaalisesta linjasta. Pohjan toisen puolen täytyy olla täysin samassa linjassa ja siinä ei voi olla ulkonevaa osaa. Kannan leveys ei saa ylittää pohjan leveyttä. Kannan maksimikorkeus mukaan lukien korkeintaan 6,5mm paksuinen metallilevy on 35mm kengän pohjasta mitattuna. Tämä 35mm pitää sisällään pohjan paksuuden. Kannan pituus ei voi olla vähemmän kuin neljäsosan eikä enemmän kuin kolmasosan kengän pituudesta. (Katso kuva p40 http:// tugofwar-twif.org/wp-content/uploads/2018/12/2018-TWIF_Rules_Manual-final-3.pdf)

Pohjan rakenne


Pohjan ”rakenne” (sisältäen kannan rakenteen) voi olla metallia, mutta pohjalaatta ei voi olla metallia. Ei-metallisen laatan minimipaksuus on 6,5mm (katso kuva).

Kengän etuosa

Kengän etuosa voi olla vahvistettu tai se voidaan jättää ennalleen. Jos sitä ei vahvisteta, voi pohja olla korkeammalla kuin kanta, kun kenkää tarkastellaan tasaisella, horisontaalisella tasolla. Tässä asennossa pohjan tulee olla vähintään 6,5 mm korkeammalla kuin kannan. Jos etuosa on vahvistettu, sen pituus ei voi olla alle puolet kengän kokonaispituudesta. Maksimikorkeus, kengän pohja mukaan lukien ei voi olla enemmän kuin 35 mm. Kengän pohjalaatta ei voi olla metallia ja sen tulee olla vähintään 6,5 mm paksuinen (katso kuva).

8.4.2 Sisäkengät

Sisällä tapahtuvissa köydenvetokilpailuissa käytettävien kenkien tulee olla siinä alkuperäisessä muodossa missä urheilukenkävalmistajien toimittamat kengät ovat. Pohjaa voidaan muokata, mutta se ei saa olla leveämpi tai pidempi kuin kengän yläosan. Pohjan tulee olla kumia, tai muuta sellaista materiaalia, joka mahdollistaa optimaalisen pidon, mutta ei vahingoita vetoalustaa tai lattiaa. Pohjan maksimipituus ja –leveys ei saa ylittää vetäjän paljaan jalan mittoja enempää kuin 20%. Ainut materiaali tai aine, jota voidaan käyttää kengän pohjaan, on puhdas ja kuiva kangas, jossa ei saa olla mitään kemikaaleja tai nesteitä.

Erimielisyyksistä sovittelevat kilpailuja valvovat toimitsijat.

9 MÄÄRÄYKSET KÖYDESTÄ

9.1 Köyden mitat

Köyden ympärysmitta ei voi olla alle 10 cm (100mm) tai yli 12,5 cm (125mm) ja köydessä ei saa olla solmuja tai muita tartuntakohtia käsille. Köyden päissä pitää olla rihmaus. Köyden minimipituus on 33,5 metriä.

Köyden merkinnät

Nauhat tai merkit pitää kiinnittää niin, että tuomari voi helposti siirtää niitä, jos köysi venyy tai kutistuu.

9.1.1 Köyden merkinnät ulkokisoissa
Viisi nauhaa tai köysimerkintää tulee kiinnittää seuraavasti:

  1. a)  Yksi(1)nauha tai merkintä köyden keskelle.

  2. b)  Kaksi(2)nauhaa tai merkintää,joista kumpikin neljä(4) metriä keskimerkinnän eri puolille.

  3. c)  Kaksi (2) nauhaa tai merkintää, joista kumpikin viisi (5) metriä keskimerkinnän eri puolille.

  4. d)  Merkinnätyolistassa kohdissa a),b) jac) tulee olla kolmella eri värillä.


9.1.2 Köyden merkinnät sisäkisoissa
Kolme nauhaa tai köysimerkintää tulee kiinnittää seuraavasti:

a) Yksi(1)nauha tai merkintä köyden keskelle.

b) Kaksi(2)nauhaa tai merkintää, joista kumpikin kaksi ja puoli(2,5) metriä keskimerkinnän eri puolille.

c) Merkinnät yo listassa kohdissa a) ja b) tulee olla kahdella eri värillä.


10 VETOALUE JA MERKINNÄT
Ulkokisojen vetoalue ja merkinnät
Vetoalueen tulee olla tasainen ja vaakasuora, ruohon peittämä pinta. Maahan merkitään yksi keskiviiva.

Sisäkisojen vetoalue ja merkinnät

Vetoalueen pinnan tulee olla materiaalia, joka antaa riittävän kitkan normaaleissa sisäurheilukengissä ja on TWIF:n hyväksymä.

Suositeltu pituus vetoalueen pinnalle on 36 metriä. Suositeltu leveys on 100-120 senttimetriä.

Vetoalueen pintaan/lattiaan merkitään yksi keskiviiva ja kaksi sivuviivaa neljä (4) metriä keskiviivan molemmille puolille.


SÄÄNNÖT VETOTEKNIIKOISTA

11 OTE KÖYDESTÄ

Yksikään kilpailija ei saa tarttua köyteen ulommaisten nauhojen tai merkintöjen ulkopuolelle. Jokaisen vedon alkaessa ensimmäinen vetävä jäsen tarttuu köyteen mahdollisimman lähetä ulommaista nauhaa tai merkintää.

Köyteen ei saa tehdä solmuja tai lenkkejä eikä sitä saa lukita kenenkään joukkueenjäsenen minkään ruumiinosan ympäri. Köyden kiertäminen itsensä yli lasketaan lenkiksi. Vedon alkaessa köyden pitää olla kireällä niin että köyden keskimerkintä on kentän keskiviivan yläpuolella.

12 VETOASENTO

Jokainen vetävä jäsen, pois lukien ankkuri, pitää köydestä kiinni molemmilla paljailla käsillään perusotteella, eli niin että molempien käsien kämmenet osoittavat ylöspäin, ja köysi kulkee vartalon ja käsivarren yläosan välissä. Ankkurin otteesta katso sääntö 13.


Mikä tahansa muu ote, joka estää köyden vapaan liikkumisen katsotaan lukoksi ja on sääntöjen vastainen. Jalkaterien olla polvien edessä maassa ja joukkueen jäsenten vetoasennossa koko ajan.

13 ANKKURIN ASEMA

Takimmaista vetäjää kutsutaan ankkuriksi. Köyden tulee kulkea vartalon vieressä, diagonaalisesti selän yli ja vastakkaisen olkapään yli takaa eteen. Jäljelle jäävä köysi kulkee kainalon alitse taakse- ja ulospäin ja loput köydestä saa kulkea vapaana. Ankkuri tarttuu köyden vetoalueeksi merkitylle alueelle perusotteella, eli siten että molempien käsien kämmenet osoittavat ylöspäin, molemmat kädet eteenpäin ojennettuna. Ankkuri saa itää köyden suojavaatetuksen tason alapuolella ja köyden kosketusta vyön kanssa turvallisuussyistä ei pidetä lukkona.


SÄÄNTÖRIKKEET
14 SÄÄNTÖRIKKEET KISAN AIKANA

Yleiset rikkeet

1. Istuminen, tahallinen maassa istuminen, liukastumisen jälkeen välittömästi vetoasentoon palaamisen laiminlyöminen.

  1. Nojaaminen jalkaterin

  2. Lukitseminen

  3. Ote
    12 ja 13.

Maahan koskeminen millä tahansa muilla ruumiinosilla kuin jalkaterillä.

Mikä tahansa ote, joka estää köyden vapaan kulkemisen. Muut otteet kuin perusote, joka kuvataan sääntöjen kohdassa 11,

Köyden piteleminen asennossa, jossa se ei kulje vartalon ja jalan tai raajan päällä istuminen tai jalkaterät eivät ole maassa

Käsien siirtäminen köyttä pitkin.
Toistuva maassa istuminen ja samanaikainen jalkojen taaksepäin

Mikä tahansa muu asento kuin mitä kuvataan sääntöjen kohdassa apuvalmentajan kommunikointi joukkueensa kanssa

11. Passiivisuus
kilpailun voimanponnisteluun vetämisen aikana johtaen pitkittyneeseen pattitilanteeseen, voi tuoda urheilulajille huonoa mainetta. Tätä kutsutaan rikkeeksi nimeltä ”ei vetoa” (katso sääntö 21) ja voidaan tuomita milloin tahansa ottelussa.

5. Tukeminen
käsivarren yläosan välissä.

  1. Asento
    polvien edessä.

  2. Köyden kiipeäminen

  3. Soutaminen liikuttaminen.

  4. Ankkurin asento 13.

  5. Apuvalmentaja vetämisen aikana.

11. Tilanne, jossa joukkue ei pysty osallistumaan aktiivisesti

Tuomari antaa valmentajalle tiedonannon aikomuksistaan tuomita ”ei vetoa” osoittamalla kelloaan ja jos joukkue ei aktivoidu, tuomitaan ”ei vetoa”. Veto aloitetaan uudelleen ja ottelu jatkuu joko uudella tai vähemmän rikkonaisella kentällä alkuperäisen vetoalueen välittömällä lähietäisyydellä. Ottelua ei voi jatkaa alkuperäisellä vetoalueella. Jos ottelu, jossa on passiivisia hetkiä kestää kauemman kuin kymmenen minuuttia, päätuomari pyytää keskituomarin määräämän ”ei vetoa”.


12. Sivuaskeleet

Joukkue, joka liikkuu sivuttain olemassa olevista urista/ jalansijoilta siten, että kumpikaan jalka ei ole olemassa olevissa urissa/jalansijoilla.

Rikkeet ulkokisoissa

13. Jalansijat

Kannoilla maan kaivaminen ja kolojen tekeminen millään tavalla ennen kuin tuomari on antanut käskyn ”Jännittäkää köysi.”

15 HYLKÄÄMINEN

Joukkueille annetaan kaksi (2) varoitusta sääntörikkomuksista yhtä (1) vetoa kohden ennen kuin joukkue hylätään. Kaikissa sääntörikkomuksissa joukkueen voidaan katsoa rikkoneen sääntöä, jos yksikin joukkueesta rikkoo sääntöä.

16 SÄÄNTÖJEN RIKKOMINEN

Jos joukkue rikkoo mitään kansainvälisten kilpailujen sääntöjä, voidaan joukkue hylätä kilpailusta.


KILPAILUN OTTELUT JA PISTEYTYS

17 OTTELUT, VEDOT JA LEPOAJAT

Pistekilpailu koostuu (n x (n-1)/2) ottelusta, jossa n = joukkueiden lukumäärä kilpailussa. Jokainen ottelu koostuu kahdesta vedosta.

Jokaisen vedon välissä annetaan kohtuullinen lepoaika.

Ottelujen välissä voidaan ottaa korkeintaan kuuden (6) minuutin tauko alkaen siitä, kun joukkue lähtee areenalta ja päättyen, kun joukkue on järjestäytymisalueella valmiina palaamaan areenalle.

18 KOLIKONHEITTO

Ennen vetämisen aloittamista, päädyt päätetään kolikonheitolla. Ensimmäisen vedon jälkeen joukkueet vaihtavat päätyjä. Jos vaaditaan kolmas veto, päädyt päätetään uudelleen kolikonheitolla.

19 VEDON VOITTAMINEN
19.1 Vedon voittaminen, yleiset säännöt

Veto katsotaan voitetuksi, kun jompikumpi joukkue liikuttaa köyttä vaaditun määrän merkintöjen mukaan tai kun tuomari julistaa toisen joukkueen hylätyksi.


19.2. Vedon voittaminen ulkokisoissa

Veto on voitettu, kun toinen köyden sivumerkinnöistä on vedetty maassa olevan keskiviivan yli.

19.3 Vedon voittaminen sisäkisoissa

Veto on voitettu, kun köyden keskimerkintä on vedetty lattian sivumerkinnän yli.


20 PISTEYTYS

20.1 Pistekilpailu

Joukkue, joka voittaa ottelun kahdella (2) voitetulla vedolla nollaa (0) vastaan, saa kolme (3) pistettä ja hävinnyt joukkue saa nolla (0) pistettä. Joukkueet, jotka voittavat molemmat yhden (1) vedon, saavat yhden (1) pisteen.

20.2. Alkuerät, semifinaalit ja finaalit

Ottelut voitetaan kahdella (2) vedolla kolmesta (3). Joukkue, joka voittaa ottelun kahdella (2) voitetulla vedolla nollaa (0) vastaan, saa kolme (3) pistettä ja hävinnyt joukkue saa nolla (0) pistettä. Joukkue, joka voittaa ottelun kahdella (2) voitetulla vedolla yhtä (1) vastaan, saa kaksi (2) pistettä ja hävinnyt joukkue saa yhden (1) pisteen.

21 NO PULL

Ei vetoa ”No Pull” tuomitaan, jos

  1. a)  Molemmat joukkueet syyllistyvät rikkomuksiin kahden varoituksen jälkeen.

  2. b)  Molemmat joukkueet syyllistyvät passiivisuuteen. Molemmille joukkueille annetaan varoitus ennen tuomitsemista, että molemmilla joukkueilla on mahdollisuus reagoida. Tuomari osoittaa kelloaan varoituksena.

  3. c)  Molemmat joukkueet hellittävät otteensa köydestä ennen vedon päättymistä.

  4. d)  Veto keskeytyy ilman, että kumpikaan joukkue syyllistyy rikkomuksiin.Joukkueille annetaan kohtuullinen lepotauko ja veto uusitaan.

21.1 Kun ”ei vetoa” / ”No Pull” tuomitaan syystä a) kilpailun pistekilpailuvaiheessa, vetoa ei uusita. Molemmat joukkueet saavat nolla (0) pistettä ja kolme (3) huomautusta sen päädyn vedosta. Jos toinen joukkueista voittaa toisessa päädyssä, saa joukkue yhden (1) pisteen ja toinen joukkue nolla (0). Jos vedot molemmissa päädyissä päättyvät tulokseen ”ei vetoa” / ”No Pull”, saavat molemmat joukkueet nolla (0) pistettä ja kuusi (6) huomautusta.

Tätä muutosta ei voida soveltaa kohdassa 20.2 alkuerissä, semifinaaleissa ja finaaleissa.


TUOMAROINTI


22 TOIMITSIJAT JA TUOMARIT

Kansainvälinen köydenvetoliiton nimittämillä toimitsijoilla on toimivalta kaikissa kansainvälisissä kilpailuissa.

Teknisen komission vastuulla on kansainvälisten kilpailujen tuomariston lopullinen valinta.

23 EROTUOMARIN, VALVOJAN JA PÄÄTUOMARIN VALTUUDET

Jos seurat tai yksilöt syyllistyvät tapahtumassa toimintaan, joka saattaa tuottaa köydenvedolle lajina huonoa mainetta, on erotuomarilla, valvojalla ja päätuomarilla yhteistyössä valta sulkea seura tai yksilö tapahtuman ulkopuolelle. Erotuomari valmistelee raportin Kansainvälisen köydenvetoliiton johtoryhmälle, joka perustamisasiakirjan artiklan 12 mukaisesti voi ryhtyä kurinpidollisiin toimenpiteisiin seuraa ja/tai yksilöitä kohtaan.

24 TUOMARIN VALTUUDET JA VELVOLLISUUDET

Ottelun nimetyllä tuomarilla on yksin päätäntävalta.

Hänen vastuullaan on:

  1. (1)  että Kansainvälisen köydenvetoliiton ohjeita noudatetaan.

  2. (2)  että köysi on levitetty esille valmiina kilpailua varten ennen kuin joukkueen saapuvat vetoalueelle.

  3. (3)  että ennalta määriteltyä aikataulua noudatetaan niin pitkälle kuin mahdollista.

  4. (4)  lepojaksojen myöntäminen sääntöjen kohdan 17 mukaisesti.

  5. (5)  ei vetoa / ”No Pull” -määräyksen antaminen.

  6. (6)  joukkueiden tai joukkueiden hylkääminen varoituksen jälkeen.

  7. (7)  tuomari voi antaa vain yhden ystävällisen varoituksen kullekin joukkueelle vedon aikana.

  8. (8)  hylätä ilman varoitusta joukkue, jonka hän toteaa syyllistyneen sanoin tai teoin sellaiseen epäurheilijamaiseen käytökseen, joka voi tuoda lajille huonoa mainetta.

Tapauksessa, jossa tuomari antaa varoituksen, minkä hän ilmaisee yleisellä merkkikoodistolla, nimeämällä joukkueen ja lisäämällä ”ensimmäinen varoitus” tai ”viimeinen varoitus”. Kaikkien näiden vastuussa olevan tuomarin antamien ohjeiden täytyy olla selkeäitä ja lyhyitä ja asianmukaisia merkkejä käyttäen.

Tuomarin päätökset ovat aina lopullisia.

25 LINJATUOMARIEN VELVOLLISUUDET

Linjatuomarit toimivat kaikkina aikoina vastaavan tuomarin ohjeiden alaisina. Itse vetämisen aikana, linjatuomarin paikka on kilpailevien joukkueiden rinnalla ja vastapäätä vastaavaa tuomaria. Linjatuomari tarkkailee kilpailevia joukkueita ja huomauttaa joukkueiden rikkeistä vastaavalle tuomarille käyttäen yleistä merkkikoodistoa. Linjatuomari tiedottaa rikkeisiin syyllistyneitä vastaavan tuomarin antamista varoituksista.



26 PAINOVASTAAVA (WEIGHMASTER)

Kansainvälisissä kilpailuissa Kansainvälinen köydenvetoliitto voi nimittää luottamushenkilöitä, jotka vastaavat punnitsemisesta vastuussa olevalle tuomarille, painovastaavalle (Weighmaster), että kaikkien kilpailijoiden punnitseminen ja leimaaminen tapahtuvat oikein.


MERKIT JA KÄSKYT

27 ALOITUSKÄYTÄNTEET


Kun tuomari on saanut molemmilta valmentajilta merkin, että kaikki on valmista, hän antaa joukkueille seuraavat sanalliset ja visuaaliset käskyt:Nostakaa köysi Köyteen tartutaan kuten kuvattu kappaleissa 11, 12 ja 13 jalat tukevasti maassa.Jännittäkää köysi Köyttä jännitetään riittävästi, että varmistetaan köyden kireys. Ulkokilpailuissa jokainen vetäjä voi kaivaa ojennetun jalan kannalla tai kengän sivuosalla maahan jalansijan.Valmiina Tuomari antaa merkin, että köysi siirretään keskiasentoon. Kun köysi on paikoillaan keskimerkki maahan merkityn keskiviivan yläpuolella.Vedä Kohtuullisen tauon jälkeen

28 VETÄMISEN LOPETTAMINEN

Tuomari antaa merkin vedon lopettamisesta puhaltamalla pilliin ja osoittamalla vedon voittanutta joukkuetta, tai ”ei vetoa / no pull” –tilanteessa ristimällä käsivartensa ja osoittamalla keskimerkkiä.


29 LISTAUS KÖYDENVEDON KÄSKYISTÄ:
  1. Joukkueet valmiina?
  2. Nostakaa köysi
  3. Jännittäkää köysi
  4. Köysi keskelle
  5. Valmiina
  6. Vedä
  7. Voittajan osoittaminen osoittaminen
  8. Päätyjen vaihtaminen yläpuolella
  9. Ei vetoa ”no pull” edessä
MERKKI
1. Joukkueiden osoittaminen kädellä
2. Kädet ojennettuna vartalon edessä
3. Kädet ojennettuna ylöspäin kämmenet sisäänpäin osoittaen puolta, joka pitää siirtää keskelle
4. Kädet ojennettuna ylöspäin kämmenet ulospäin
5. Käsien heilauttaminen alas sivuille
6. Pilliin viheltäminen ja voittajajoukkueen
7. Pilliin viheltäminen ja käsien ristiminen pään
8. Pilliin viheltäminen ja käsien ristiminen vartalon
9.
10. Varoitus Rikkomukseen syyllistyneen joukkueen puoleisen käden nostaminen ja näyttäminen yhdellä tai kahdella sormella ensimmäinen tai toinen varoitus

30 LISTAUS YLEISISTÄ RIKKOMUKSISTA KILPAILUSSARIKKOMUS MERKKI (katso myös http://tugofwar-twif.org/wp- content/uploads/2018/12/2018-TWIF_Rules_Manual-final-3.pdf p. 43)

1 ISTUMINEN
2 NOJAAMINEN
3 LUKITSEMINEN
4 OTE
5 TUKEMINEN
6 ASENTO
7 KÖYDEN KIIPEÄMINEN 8 SOUTAMINEN
9 ANKKURIN OTE
10 APUVALMENTAJA
11 JALANSIJAT
12 SIVUASKELEET

KILPAILUN RAKENNE
31 Yleistä

Kansainvälisen liiton alaisen köydenvetoyhdistyksen kilpailu koostuu karsintakierroksesta, semifinaaleista ja finaaleista.
  • Karsintakierros on pistekilpailu. Arvonta suoritetaan Kansainvälisen köydenvetoliiton määräämien edustajien läsnä ollessa. (Katso sääntö 37.)
  • Karsintakierroksen jälkeen neljä joukkuetta etenee semifinaaleihin. Semifinaalien häviäjät kilpailevat eräkilpailussa pronssisijasta. Semifinaalien voittajat etenevät finaaliin kilpailemaan kullasta ja hopeasta.

  • 32 Joukkueiden vähimmäismäärä
  • Maailmanmestaruuksissa tai mannerten mestaruuskilpailuissa vaaditaan vähintään neljä joukkuetta painoluokassa. Jos jossakin painoluokassa ei ole vähintään neljää joukkuetta, sitä ei lasketa maailmanmestaruuskilpailuksi tai alueelliseksi mestaruuskilpailuksi.

  • 33 Kilpailu yhdessä ryhmässä
  • Kun painoluokkaan on ilmoittautunut alle 12 joukkuetta, kilpailevat kaikki joukkueet yhdessä pistelaskua hyödyntävässä karsintaerässä.
  • Karsintaerän neljä eniten pisteitä saanutta joukkuetta etenevät semifinaaliin.Joukkue, joka on pisteissä ensimmäisellä sijalla, kilpailee neljäntenä olevaa joukkuetta vastaan ja toisena oleva kolmantena olevaa vastaan.• Otteluiden voittajat kilpailevat tämän jälkeen kulta- ja hopeamitaleista ja hävinneet joukkueet kilpailevat pronssista.
  • Kun painoluokkaan on ilmoittautunut enemmän kuin 12 joukkuetta, jaetaan pistelaskua hyödyntävä karsintaerä kahteen ryhmään.Ryhmiin sijoittuminen perustuu aikaisempien soveltuvien kilpailujen (alueelliset mestaruuskilpailut tai maailmanmestaruuskilpailut) paremmuusjärjestykseen.Karsintaerän pistelaskun perusteella ensimmäisiksi ja toisiksi sijoittuneet joukkueet etenevät semifinaaleihin. Omassa ryhmässään ensimmäisiksi sijoittuneet joukkueet kilpailevat toisen ryhmän toiseksi sijoittuneita joukkueita vastaan. Jos tässä vaiheessa karsintaerän jälkeen kaksi ensimmäistä joukkuetta ryhmässä ovat tasapisteissä, päätetään joukkueiden paremmuusjärjestys säännön 35 mukaan.Joukkueiden lukumäärän vakioimisen käytänteet
>44
Alle 4-11 12-22 23-44
4 joukkuetta joukkuetta joukkuetta joukkuetta joukkuetta
ei kilpailua 1 ryhmä
2 ryhmää 4 ryhmää 8 ryhmää
Kilpailun ajoituksen käytänteet: Kun kilpailun painoluokassa on enemmän kuin yksi ryhmä ja ryhmissä on eri määrä joukkueita, aloittaa ryhmä, jossa on enemmän joukkueita vetämisen sopivan määrän vetoja aikaisemmin kuin ryhmä, jossa on vähemmän joukkueita.

35 Paremmuusjärjestyksen päättäminen karsintaerässä
Siinä tapauksessa, että joukkueiden semifinaalijärjestyksestä on erimielisyyttä karsintaerien jälkeen, noudatetaan seuraavia sääntöjä päätettäessä mitkä joukkueet etenevät semifinaaleihin. Nämä säännöt pätevät myös päättämään paremmuusjärjestys saman pistemäärän karsintaerissä saavuttaneiden joukkueiden välillä.
  1. (1)  Otteluiden tulokset Joukkue/joukkueet, jo(i)lla on parhaat tulokset kyseisten joukkueiden välisissä otteluissa karsintaerissä, sijoittuu ensimmäiseksi päätettäessä semifinaaliin siirtyvää joukkuetta.
  2. (2)  Voitetut ottelutJos joukkueiden välisten otteluiden tulokset eivät ratkaise paremmuusjärjestystä, etenee joukkue, jolla on enemmän voittoja välieriin.
  1. (3)  VaroituksetJos kaksi ensimmäistä vaihtoehtoa eivät ratkaise tasapeliä, joukkue/joukkueet jo(i)lla on karsintaerissä vähemmän varoituksia, sijoittuu ensimmäiseksi päätettäessä semifinaaliin siirtyvää joukkuetta. (Joukkueen saamien varoitusten määrä ottelussa on ottelun vedoissa kertyneiden varoitusten kokonaismäärä. Karsintaerässä hylätyn joukkueen katsotaan saaneen kyseisessä vedossa kolme (3) varoitusta. Jos vedossa on tuomittu ei vetoa/no-pull, siitä annetut varoitukset lisätään ennen tuomiota annettuihin varoituksiin siinä ottelussa. Jos ei vetoa/no-pull tuomitaan sääntörikkomuksen takia säännön 21 mukaisesti (a.), molemmat joukkueet saavat 3 varoitusta
  2. (4)  Joukkueiden painoJos kolme ensimmäistä vaihtoehtoa eivät ratkaise tasapeliä, sijoittuu kevyin joukkue/ kevyimmät joukkueet ensimmäiseksi päätettäessä semifinaaliin siirtyvää joukkuetta. Tässä kriteerissä käytetään vahvistettua painoa painolomakkeelta.
  3. (5)  Kolikonheitto tai arvontaJos mikään edellä luetelluista kriteereistä ei ole ratkaissut tasapeliä, päätetään semifinaaliin siirtyvä joukkue kolikonheitolla tai arvonnalla.

Ensimmäisen arvonnan jälkeen voidaan suorittaa toinen arvonta, jos alkuperäisen arvonnan kilpailusta vetäytyy joukkue ja kyseisen painoluokan kilpailu ei ole alkanut.

37 Karsintakierros on pistekilpailu.
Jos joukkue tai joukkueet (seurat tai kansalliset joukkueet) vetäytyy kilpailusta arvonnan jälkeen ja se aiheuttaa merkittävää epätasaisuutta eri ryhmien joukkueiden lukumäärien välille, voidaan suorittaa toinen arvonta, että saavutetaan tasaisempi joukkueiden jakauma pistekilpailun ryhmien välillä. Arvonta suoritetaan Kansainvälisen köydenvetoliiton määräämien edustajien valvonnassa.

38 Kaikki erät ja erien arvonnat tulee suorittaa määrättyjen toimitsijoiden suoran valvonnan alaisuudessa. Nämä toimitsijat toimivat sovittelijoina kiistatilanteissa.

Sääntömuutokset kansainvälisiin kilpailuihin tehty keskusliiton vuosittaisessa kokouksessa




SÄÄNNÖT MAINOKSISTA KANSALLISILLEJOUKKUEILLE
1. Mainosten ehdot
Kansallisella joukkueella voi olla kilpailuasussaan mainoksia Kansainvälisen köydenvetoliiton mestaruuskilpailuissa näissä säännöissä mainittujen ehtojen mukaisesti. Joukkue koostuu kahdeksasta (8) vetäjästä, valmentajasta ja apuvalmentajasta.
  • Yrityksen nimen ja tuotenimen sekä brändinimien ja tuoteryhmien nimien käyttäminen on sallittua, kunhan ne eivät loukkaa hyvää makua.
  • Mainostaminen ei saa olla poliittista, uskonnollista tai ideologista luonteeltaan.
  • Alkoholin, tupakkatuotteiden tai lääke- ja huumausaineiden mainostaminen eiole sallittua.
  • Fluoresentin värin käyttäminen ei ole sallittua. Tämä sääntö pätee paitsi mainoksiin, myös kilpailuasun materiaaliin yleisesti ottaen.
  • Kilpailuasun tulee olla Kansainvälisen köydenvetoliiton sääntöjen mukainen.
  • Mainostaminen muissa kilpailuasuun kuuluvissa osissa (mm. kengät, sukat, jne.)ei ole sallittua.2. Mainosalueidenmitat(Katsoliite3,kuvallinenesimerkkimainoksista)Vetäjän asun mainosten maksimimitat ja kokonaisalat ovat jokoKirjainkorkeus 10 cm käytettynä mainostajan nimessä tai 300 cm2 pinta-ala, kun käytetään yhtä mainosaluetta tai150 cm2 kokonaispinta-ala käytettäessä korkeintaan kolmea mainosaluetta, joista kaksi voi olla samalta mainostajalta.Valmentajan asun mainosten maksimimitta ja kokonaisala on
• 75 cm2 kokonaisala valmentajan asussa, jossa on korkeintaan 75 cm2 kokoinen mainoksellinen identifiointinumero.3. IdentifiointinumerotMestaruuskisojen järjestäjällä on oikeus käyttää Kansainvälisen köydenvetoliiton identifiointinumeroita mainospaikkoina. Joukkueiden valmentajien tulee käyttää näitä numeroita. Mainospaikka numeroissa myönnetään yhdelle mainostajalle tai brändinimelle ja se ei saa olla 5cm korkeampi ja sen maksimikoko on 75 cm2. Numeroita ei saa leikata, taittaa tai muuten muokata.4. Vastuuvelvollisuudet
•••

Kansainvälinen köydenvetoliitto ei ole vastuullinen osapuoli tai korvausvelvollinen Kansainvälisen köydenvetoliiton jäsenjärjestön ja mainostavien yritysten tai sponsorien välisissä kiistoissa.5. RangaistuksetsääntöjennoudattamattajättämisestäNäiden sääntöjen rikkomukset käsitellään Kansainvälisen köydenvetoliiton johtoryhmässä ja voi johtaa sakkorangaistukseen tai mainosten kieltämiseen.Liite 3: Kuvallinen esimerkki mainoksista

ESIMERKKI MAINOSALUEISTA PAIDOISSA JA SHORTSEISSA KIRJAINKORKEUS 10 CM
KORKEINTAAN KOLME ALUETTA YHTEENSÄ 150 CM2
YKSI ALUE, KORKEINTAAN 300 CM2



KANSAINVÄLISEN KÖYDENVETOLIITON TOIMITSIJATKANSAINVÄLISTEN KILPAILUJEN TOIMITSIJAT

Huom! Valvojalla, erotuomarilla ja päätuomarilla on yhdessä valta sulkea joukkue ja/tai yksilö kilpailun ulkopuolelle , kuten mainittu kohdassa 23 EROTUOMARIN, VALVOJAN JA PÄÄTUOMARIN VALTUUDET http://tugofwar-twif.org/wp-content/uploads/ 2018/12/2018-TWIF_Rules_Manual-final-3.pdf1

VALVOJA

Valvoja on vastuussa tapahtumien järjestämisestä yleisesti ottaen ja työskentelee läheisessä yhteistyössä päätuomarin ja erotuomarin kanssa. Valvoja on yleensä Kansainvälisen köydenvetoliiton pääsihteeri.

1. TEHTÄVÄT

Valvojan tehtäviin kuuluu:

  • Ennen tapahtuman aloittamista käydä läpi punnitusvastaavan hänelle antamat punnituslomakkeet, jotka joukkueet ovat ilmoittaneet tapahtumaan tarkistaakseen, että joukkueet on punnittu asianmukaisesti ja että he ovat allekirjoituksella vahvistaneet noudattavansa Kansainvälisen köydenvetoliiton kilpailusääntöjä.Varmistaa, että äänentoistolaitteiston kautta välitetään kaikki tiedotukset tapahtuman aikana, kiinnittäen erityistä huomiota siihen eri painoluokkien aloituksiin tuleviin aikataulumuutoksiin ja että näihin painoluokkiin ilmoittautuneet joukkueet ovat varmasti tietoisia heitä koskevista muutoksista.
  • Varmistaa, että ottelutaulukot on jaettu Kansainvälisen köydenvetoliiton toimitsijoille (toimivuorossa olevat tuomarit, merkinantajat ja ajanottajat/ pöytäkirjanpitäjät) ja joukkueiden valmentajille tapahtumassa.
  • Varmistaa, että mitalit ja palkinnot ovat saatavilla palkintojenjakoa varten ja että joukkueita ja yleisöä on tiedotettu palkintojenjaon ajasta.
  • Valita ajanottaja/pöytäkirjanpitäjät maailmanmestaruuskilpailuissa ja mannerten mestaruuskilpailuihin.
  • Perehdyttää ajanottaja/pöytäkirjanpitäjät ennen kilpailuja.

  • 2. EROTUOMARI
  • Erotuomarin vastuulla on käsitellä kiistat ja kurinpidollisiin toimiin liittyvät asiat, jotka eivät liity vetämiseen. Hän työskentelee tiiviissä yhteistyössä valvojan ja päätuomarin kanssa. Erotuomari ei toimi tuomarina missään kilpailuissa.
  • 2.1. TEHTÄVÄT
  • Erotuomarin tehtäviin kuuluu:


  • Varmistaa, että valituksissa on kirjattuna kaikki kiistanalaiset kohdat selventäen kiistan luonnetta sekä, jos kyseessä on sääntörikkomus, aiheeseen liittyvä sääntö tai ohje.
  • Varmistaa, että määrätyt luottamushenkilöt huolehtivat siitä, ettei kilpailualueella oleskele luvattomia henkilöitä kilpailun ollessa käynnissä.
  • Avustaa päätuomaria varmistamaan, että kaikki kilpailut saadaan päätökseen mahdollisimman vähin viivästyksin.
  • päätuomaria konsultoiden vahvistaa tarpeen vaatiessa, että köysi pitää siirtää uudelle alustalle.•

  • 3. PÄÄTUOMARI
  • Päätuomarilla on käskyvalta koko vetoareenalla ja hän työskentelee tiiviissä yhteistyössä valvojan ja erotuomarin kanssa.
  • 3.1.TEHTÄVÄT
  • Päätuomarin vastuulla on:Järjestää köydet valmiiksi kilpailuja varten ja varmistaa, että köydet on asianmukaisesti merkitty.Perehdyttää kaikki tuomarit ja merkinantajat ennen kilpailua. Jakaa tuomareille köydet kilpailussa.Käsitellä kiistat ja kurinpidolliset asiat vetämiseen liittyen ja ohjata kaikki muut kiistat ja kurinpidolliset asiat erotuomarille.
    • Järjestää toimitsijavuorossa oleville tuomareille tauot, että he voivat poistua areenalta ruokailemaan.
    • Päättää köyden siirtämisestä uudelle alustalle tarpeen vaatiessa.
    • Varmistaa että merkinantajilla on joukkueet ajoissa valmiina kilpailua varten jajonoon järjestäytyneinä odottamassa areenalle pääsyä sisäänkäynnin luona.

    • 4. PUNNITUSVASTAAVA(
    • kts. artikla 25 TWIF säännöt)Kansainvälisissä kilpailuissa Kansainvälinen köydenvetoliitto voi määrätä luottamushenkilöitä, jotka vastaavat punnitusvastaavalle (tuomari, joka on vastuussa punnituksista) kilpailijoiden asianmukaisesta punnitsemisesta ja leimaamisesta.Punnitusvastaava on vastuussa kaikista punnitukseen liittyvistä asioista ja työskentelee tiiviissä yhteistyössä valvojan ja päätuomarin kanssa.
••••
4.1.TEHTÄVÄTPunnitusvastaavan tehtäviin kuuluu:
  • Tarkistaa (digitaalisten/elektronisten) vaakojen taaraus.
  • Järjestää vaa’at järjestäjämaan edustajia konsultoiden.
  • Toimittaa leimat, joilla kilpailijat voidaan leimata.
  • Määrätä avustavat tuomarit punnitukseen.
  • Jakaa tuomarit vaaoille ja kilpailijoiden kenkien tarkistamiseen.
  • Huolehtia, että joukkueet saatetaan vaaoille.
  • Varmistaa että joukkueiden valmentajat allekirjoittavat punnituskaavakkeessa kohdan, jossa joukkue vakuuttaa noudattavansa Kansainvälisen köydenvetoliiton sääntöjä.
  • Tarpeen vaatiessa tarkistaa kilpailijan passista ikä.
  • Tiedottaa päätuomarille kilpailijoiden jaloista tai käsivarsista löytyneistäjäljistä.
    Varmistaa, että kaikki punnituslomakkeet on annettu valvojalle.Tehdä päätökset, jos kilpailijan ja päätuomarin välillä on erimielisyyttä kilpailijoiden kenkien tarkistamiseen liittyen.Merkitä ylös niiden kilpailijoiden nimet, joiden kenkien on todettu olevat sääntöjen vastaiset ja varmistaa, että kengät tarkistetaan uudelleen ennen kilpailua.Konsultoida erotuomaria, jos kilpailijoiden kenkien todetaan uudelleentarkistuksessa olevan edelleen sääntöjen vastaiset kilpailun alkaessa.
  • Lopettaa punnitus määriteltynä aikana.
  • Konsultoida valvojaa ja päätuomaria, jos todetaan lieventäviä asianhaarojaliittyen joukkueen punnitukseen punnituksen lopettamiseen liittyen.

  • 5. PÄÄMERKINANTAJA
  • Päämerkinantaja varmistaa, että koko kilpailun ajan joukkueen kootaan areenan sisääntulon/sisääntulojen lähelle valmiina marssimaan tuomarien kanssa köysille.5.1.TehtävätPäämerkinantajan tehtäviin kuuluu:
  • Osallistua perehdytyksiin.
  • Olla yhteydessä järjestäjiin ja nimetä merkinantajat.
• •••
Koordinoida valvojan ja päätuomarin kanssa kilpailujärjestystä ennen kilpailua.Perehdyttää merkinantajat ennen kilpailun alkua ja sijoittaa heidät valvontanurkkiinsa/-alueilleen.
  • Määrätä yksi merkinantaja vastuuseen yhdestä kulmasta/alueesta.
  • Jakaa laput merkinantajille ja kerätä ne takaisin jokaisen kilpailupäivänpäätteeksi.
  • Yhteistyössä valvojan ja päätuomarin kanssa kilpailun aikana varmistaakseen kilpailun sujuvuus.
  • Jakaa ottelutaulukot jokaiseen kulmaan/alueelle.
  • Järjestää, että urheilijat saatetaan vaaoille punnituksessa.
  • Varmistaa, että joukkueet ohjataan eteenpäin, että varmistetaan kilpailun pikainen aloitus.
  • Yhteistyössä valvojan ja järjestäjien kanssa huolehtia tarvittavat joukkueet valmiiksi paraatia ja esittelyjä varten.
  • Järjestää joukkueet odotusalueella valmiiksi pudotusotteluja ja finaaleja varten päätuomarin kanssa.Kilpailun aikana tiedottaa valvojaa päätuomarin antamista ohjeista käytettävistä köysistä ja ottelujen järjestämispaikoista.

  • 6. TUOMARIT(
  • viitaten Kansainvälisen köydenvetoliiton ohjeiden kohtaan 22)Kansainvälisten kilpailujen tuomarien lopullinen valinta on teknisen ja urheilijoiden komitean vastuulla.
  • 6.1.KESKUSTUOMARIN TEHTÄVÄT(viitaten Kansainvälisen köydenvetoliiton ohjeiden kohtaan 24)
    Ottelun keskustuomarin tehtävään määrätyllä tuomarilla on yksin päätösvalta. Hänen vastuullaan on varmistaa:
  • Että Kansainvälisen köydenvetoliiton sääntöjä noudatetaan.
  • Että köysi on laitettu valmiiksi kilpailua varten ennen kuin joukkueet saapuvatkilpailualueelle.
  • Ennalta määrätyn aikataulun mahdollisimman tarkka noudattaminen. Keskustuomarilla on valta:
    • Myöntää lepoajat säännön 17 mukaisesti.
    • Julistaa ei vetoa/no-pull
• •
Hylätä joukkue tai joukkueet varoituksen jälkeen.Hylätä joukkue ilman varoitusta, jos hän katsoo joukkueen syyllistyneen sellaiseen epäurheilijamaiseen käytökseen, sanoin tai teoin, jonka voidaan katsoa tuovan lajille huonoa mainetta.Tuomarin antaessa varoituksen, hän näyttää rikkeen merkkiä yleisen merkistön mukaisesti, nimeää joukkueen ja mainitsee, onko kyseessä ensimmäinen vai viimeinen varoitus. Kaikkien em. tuomarin antamien ohjeistusten tulee olla selkeitä ja lyhyitä ja ne tulee antaa asianmukaisia merkkejä käyttäen.Tuomarin päätökset ovat lopullisia joka tilanteessa.
6.2.SIVUTUOMARIN TEHTÄVÄT(viitaten Kansainvälisen köydenvetoliiton ohjeiden kohtaan 25)Sivutuomarit toimivat aina vastaavan tuomarin ohjeiden alaisina. Itse vetämisen aikana, sivutuomari asettuu kilpailevien joukkueiden rinnalle vastaavaa tuomaria vastapäätä. Sivutuomari tarkkailee kilpailevia joukkueita ja ilmaisee joukkueen rikkomukset vastaavalle tuomarille käyttäen merkkikoodistoa. Sivutuomari tiedottaa sääntöjä rikkoneita vastaavan tuomarin varoituksista.

7. PÄÄAJANOTTAJA/-KIRJURI
Pääajanottaja/-kirjuri vastaa suoraan valvojalle. Pääajanottaja/-kirjuri vastaa kaikista muista ajanottajista/kirjureista ja auttaa heitä, jos heillä on vaikeuksia tehtävissään. Hän myös varmistaa, että tulokset kirjataan oikein joko tietokoneella tai käsin, niin että ne ovat lukukelpoisia.
7.1.TEHTÄVÄT
  • Osallistua kaikkiin perehdytyksiin ja pääperehdytyksen lopussa kokoaa kaikki ajanottajat/kirjurit yhteen ja yhdessä valvojan kanssa perehdyttää heitä vaatimuksista.
  • Tehdä yhteistyötä valvojan kanssa kaikissa kilpailun asioissa. Tehdä yhdessä päätös, montako ajanottajaa/kirjuria tarvitaan punnituksessa ja kilpailun alussa. Tarkistaa kilpailun alkamisajankohdan ja päättää valvojan kanssa, mihin aikaan ajanottajien/kirjurien tulee ilmoittautua kilpailupaikalla. Nimeää henkilökuntaa tehtäviin kentällä tuomarin varoituskorttien keräämiseen.
  • Varmistaa, että ajanottajille/kirjureille on riittävä määrä kirjauslomakkeita hyvissä ajoin ennen jokaisen kilpailun alkua jokaisessa painoluokassa. Varmistaa lisäksi, että kaikki muut toimitsijat ovat saaneet ottelutaulukot.
• •
Jos varoituksiin liittyen on epäselvyyksiä, vahvistaa välittömästi tuomarin kanssa heidän antamansa varoitukset vetoihin liittyen. Koska viivyttely aiheuttaa vain lisää epäselvyyttä, on toimeen tartuttava välittömästi.
  • Varmistaa, että ajanottajille/kirjureille annetaan aika ja rauha, kun kriteerejä/takaisinkutsujärjestelmää pitää käyttää.
  • Kilpailun loppuvaiheilla, varmistaa, että ajanottajille/kirjureille on riittävät erä –lomakkeet, finaalilomakkeet ja sijoituslomakkeet saatavilla. Varmistaa päätuomarin tai valvojan kanssa, mitä köysiä näihin käytetään. Varmistaa, että ajanottaja/kirjuri on täysin varma siitä, mikä ottelu on kyseessä ja mitä köyttä käytetään.
  • Varmistaa, että valvojalla on täydellinen sijoituslista palkintojenjakoa varten.
  • Kilpailun lopussa, varmistaa, että tulokset on huolellisesti tarkistettu ennen kuin ne viedään ylläpitäjälle, joka siirtää ne tallennettavaksi levykkeelle tai tuloskirjaan. Kerää lisäksi jokaisen ajanottajan/kirjurin tuloslomakkeet ja arkistoi ne kansioon tulevaisuuden varalle ja antaa ne valvojalle.

  • 8. AJANOTTAJA/KIRJURI
  • ajanottaja/Kirjuri pitää kirjaa tuloksista kilpailun ajan ja on tietoinen asiaa koskevista Kansainvälisen köydenvetoliiton kansainvälisten kilpailujen säännöistä. Työn voi tehdä yksi henkilö tai kaksi ajanottajaa/kirjuria yhdessä. Ajanottajat/kirjurit vastaavat pääajanottajalle/-kirjurille ja valvojalle.
  • 8.1.TEHTÄVÄT
  • Ajanottajan/kirjurin tehtäviin kuuluu:
  • Punnituksen jälkeen pyydettäessä avustaa valvojaa seuraavissa asioissa:
    • ▪  Tarkistaa punnituslomakkeet
    • ▪  Kirjata joukkueiden nimet tietokoneelle tai käsin asianmukaiselleottelulomakkeelle, jos tietokonetta ei ole käytettävissä.
    • ▪  Kopioida kilpailun ottelulomakkeet tuomareille, merkinantajille, joukkueiden valmentajille ja ajanottajille/kirjureille.
  • Kilpailun aikana pyydettäessä avustaa valvojaa seuraavissa asioissa:
    • ▪  Valmistaa tuloslista palkintojenjakoon valmistautumista varten.
    • ▪  Valmistaa tuloksista alkuperäiskappale järjestäjille tuloskirjaa varten.
    • ▪  Ilmoittautua valvojalle vähintään 15-20 minuuttia ennen kilpailun alkua.
  • Saadessaan pistelomakkeet, ilmoittautuu hänelle määrätylle kirjausalueelle.
  • Kilpailun alkaessa, kirjaa pistelomakkeeseen asianmukaisille paikoille:
    • ▪  jokaisen vedon aika
    • ▪  kertyneet varoitukset
    • ▪  pistetilanne ottelun lopussa
▪ kilpailun aikana pitää kirjaa piste- ja varoitustaulukosta Kansainvälisen köydenvetoliiton pistelomakkeella niin että tulokset voi antaa pääajanottajalle/-kirjurille tai valvojalle niin pian ottelun päättymisen jälkeen kuin mahdollista.
  • Kilpailun aikana, jos tarpeen, kirjata ajat, koska joukkueet poistuvat köysien luota ottelun lopussa lepoaikojen tarkistamista varten ja olla yhteydessä tuomariin ja antaa ohjeita tilanteen mukaan.
  • Karsintakierroksen lopussa, tarkistaa jokaisen joukkueen saamat pisteet ja listata joukkueet sijoituksen mukaan sekä antaa pääajanottajalle/-kirjurille tai valvojalle tieto joukkueista, jota etenevät jatkoeriin.
  • Pitää tarvittavat yksityiskohdat saatavilla tilanteessa, jossa joukkueilla on sama määrä pisteitä ja paremmuusjärjestys pitää määrittää kriteerejä käyttäen.
  • Ojentaa pistetaulukot pääajanottajalle/-kirjurille tai valvojalle jokaisen kilpailun lopussa.
  • Valmistella jatkoerien pistetaulukot ja kilpailun päätyttyä antaa tulokset pääajanottajalle/-kirjurille tai valvojalle.

  • 9. TUOMARIENPUKUKOODI
  • Kansainvälisen köydenvetoliiton tuomarin vaatetus koostuu takista (softshell), paidasta, hatusta ja nimikyltistä sekä MUSTISTA suorista housuista (katso kuva http://tugofwar- twif.org/wp-content/uploads/2018/12/2018-TWIF_Rules_Manual-final-3.pdf
KANSAINVÄLISEN KÖYDENVETOLIITON TUOMARIPANEELI
1 PANEELI
Kansainvälisen köydenvetoliiton tuomaripaneeli on lista pätevistä, kansainvälisistä tuomareista. Kansainvälisissä mestaruuskilpailuissa toimivat tuomarit valitaan tältä listalta.
2 PÄTEVÖITYMINEN KANSAINVÄLISEN KÖYDENVETOLIITON TUOMARIPANEELIIN
Ennen kuin tuomarit hyväksytään Kansainvälisen köydenvetoliiton tuomaripaneeliin, tulee heidän suorittaa hyväksytysti virallinen Kansainvälisen köydenvetoliiton tuomarikurssi kokeen yleisarvosanalla 85%. Tuomari pysyy paneelissa, kunnes hän päättää siirtyä syrjään, ei läpäise kertauskurssia tai ei vastaa arviointikriteeristöä (kts. alempana).
3 KANSAINVÄLISEN KÖYDENVETOLIITON PÄTEVÄT TUOMARIT
Kansainvälisen köydenvetoliiton tuomarit luokitellaan kolmeen kategoriaan seuraavasti; a) Sekä sisä-että ulkokisat
b) Vain ulkokisat
c) Vain sisäkisat
4 KANSAINVÄLISEN KÖYDENVETOLIITON TUOMARIKURSSIT
Kansalliset köydenvetoliitto määrittelee kansalliset tuomarit käyttäen luokittelujärjestelmää. Luokittelu koostuu kolmesta tasosta, luokat 3, 2 ja 1, jossa luokka 1 on korkein. Jokainen kansainvälisen köydenvetoliiton jäsenyhdistyksestä voi nimetä kansallisia luokan 1 tuomareita osallistumaan Kansainvälisen köydenvetoliiton tuomarikursseille. Kun jäsenyhdistys nimeää luokan 1 tuomarin kurssille, heidän PITÄÄ toimittaa kansallisen yhdistyksensä luokittelujärjestelmän yksityiskohdat Kansainvälisen köydenvetoliiton arvioitavaksi. Jos tämän ei katsota vastaavan vaatimuksia, tuomarin osallistuminen kurssille voidaan evätä. Ollakseen kelpoinen osallistumaan Kansainvälisen köydenvetoliiton tuomarikurssille täytyy tuomarin pystyä osoittamaan asianmukaisilla todisteilla, että hänellä on vähintään kuuden vuoden tuomarikokemus. Kokemukseen tulee sisältyä säännöllisten kilpailujen tuomitseminen koko ajanjakson aikana sekä tuomitseminen kansallisissa mestaruuskisoissa. Kansainvälisen köydenvetoliiton tuomarikurssi sisältää istunnon, jossa kansallisille tuomareille annetaan ohjeita Kansainvälisen köydenvetoliiton köydenvetosääntöjen vaadittavista kansainvälisistä tulkinnoista ja toteutuksista. Koe koostuu kirjallisesta kokeesta ja käytännön kokeesta kansainvälisessä kilpailussa.
5 KERTAUSKURSSIT
Jokaisella Kansainvälisen köydenvetoliiton tuomarikurssilla on mahdollisuus korkeintaan kymmenellä (10) Kansainvälisen köydenvetoliiton tuomaripaneelin jäsenellä uusia tuomarikurssi. Kansainvälisen köydenvetoliiton tuomaripaneelista kutsutaan jäseniä rotaatioperiaatteella siten, että kaikilla paneelin tuomareilla on mahdollisuus parantaa ja kehittää tuomariosaamistaan. Kansainvälisen köydenvetoliiton tuomarit, jotka ilman hyvää
syytä eivät osallistu kertauskurssille, sekä tuomarit, jotka eivät läpäise kertauskurssin koetta, poistetaan Kansainvälisen köydenvetoliiton paneelista. Jos Kansainvälisen köydenvetoliiton tuomari hyvästä syystä ei pysty osallistumaan kertauskurssille, osallistuu hän seuraavalle mahdolliselle kertauskurssille. Tuomarin kertauskurssien välinen aika saa olla korkeintaan kuusi vuotta.
6 ARVIOINTI
Kansainvälisen köydenvetoliiton mestaruuskisojen aikana jokaisen tuomarin toimintaa observoidaan pätevän henkilön toimesta. Tuomari saa tiedon tuomaroinnistaan välittömästi observoinnin jälkeen tuomarin asiantuntemuksen ja toiminnan parantamiseksi. Observoijan nimittää Kansainvälisen köydenvetoliiton toimitusjohtaja teknistä komissiota konsultoiden.
7 TUOMARIEN ARVIOINTI
Jokaista Kansainvälisen köydenvetoliiton tuomarin toimintaa arvioidaan mestaruuskilpailussa kolmen liiton nimeämän arvioijan toimesta. Arvioijat nimittää Kansainvälisen köydenvetoliiton toimitusjohtaja teknistä komissiota konsultoiden. Arviointiraportti osoittaa noudattaako tuomarin toiminta vaadittuja standardeja vai onko se standardien alapuolella. Arvioijat tiedottavat tuomareita arvioinnin tuloksista. Jos Kansainvälisen köydenvetoliiton tuomari on saanut kolmesti arvioinnin, jossa hänen toimintansa arvioidaan jäävän standardien alle, poistetaan tuomari Kansainvälisen köydenvetoliiton paneelista.
AJANOTTAJIEN JA KIRJURIEN PANEELI1 PANEELI
Kansainvälisen köydenvetoliiton ajanottajien ja kirjurien paneeli on lista pätevistä, kansainvälisistä kirjureista.
2 PÄTEVÖITYMINEN KANSAINVÄLISEN KÖYDENVETOLIITON TUOMARIPANEELIIN
Ennen hyväksymistä Kansainvälisen köydenvetoliiton ajanottajien ja kirjurien paneeliin, on ajanottajan/kirjurin pätevöidyttävä virallisella Kansainvälisen köydenvetoliiton ajanottaja- ja kirjurikurssilla.
3 KANSAINVÄLISEN KÖYDENVETOLIITON AJANOTTAJA-/KIRJURIKURSSI
Kansainvälinen köydenvetoliitto on järjestänyt useita ajanottaja- ja kirjurikursseja. Myös tulevat kurssit keskittyvät tietokoneohjelmien käyttöön kilpailujen tulosten rekisteröinnissä.
4 KERTAUSKURSSI
Tulevaisuudessa saatetaan järjestää kertauskursseja, että voidaan varmistaa tilaisuuksissa toimivien ajanottajien ja kirjurien vaadittava osaaminen.
5 AJANOTTAJAN/KIRJURIN PUKUKOODI
Asianmukainen asu Kansainvälisen köydenvetoliiton ajanottajille ja kirjureille koostuu takista (softshell), poolopaidasta, mustista suorista housuista tai hameesta ja käytännöllisistä kengistä.



Yhteistyössä

Festive

VÄRSKA

Voimaharjoittelu.fi

Paikalliset tukijat